Viikon sana vk39Viikon sana vk39

Ei ole ketään, joka kutsuisi sinua avuksi, joka havahtuisi ja turvaisi sinuun. Sinä olet kätkenyt meiltä kasvosi ja jättänyt meidät pahojen tekojemme valtaan. Mutta olethan sinä, Herra, meidän isämme! Me olemme savea, sinä saven valaja, kaikki me olemme sinun kättesi tekoa. Herra, älä ylen määrin vihastu meihin, älä loputtomiin muistele meidän pahoja tekojamme. Katso meitä. Kaikki me olemme sinun kansaasi.
Jes. 64:6–7

Synti on Jumalan kaipuun puutetta. Ei ole tarvetta tuoda elämäänsä ja asioitaan hänelle, ei ole tarvetta kutsua hänen nimeään avuksi. Jesajasta näytti siltä kuin pahin olisi tapahtunut, Jumala olisi jättänyt kansansa synteihinsä. Mutta jälleen hän muistutti itseään ja muita: ”Olethan sinä, Herra, meidän isämme! ”Jumalan asenne syntiä kohtaan ei muutu koskaan, mutta ei myöskään hänen armonsa. Isä on sittenkin isä, vaikka lapsi olisi lähtenyt synnin teille. Isän käsi voi muovata saven sellaiseksi kuin se tahtoo, tekijänsä kädessä savi taipuu uudelleen. Jesaja kertoi jo etukäteen valitun kansan kaupunkien tuhosta. Mutta hän näki myös sen synnyttämän janon anteeksiantamuksen sanomalle. Jesaja toi kansalleen viestin toivosta ja samalla kaikille muillekin ihmisille kaikkina aikoina. – Katso siis Herra meitäkin; kaikki me olemme sinun kättesi tekoa.

Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä huolta vailla.
© Juha Vähäsarja & Perussanoma Oy