Viikon sana vk38
Viikon sana vk38

Jos siis edelleenkin tahdot osoittaa minulle armoasi, Herra, niin kulje meidän mukanamme. Vaikka tämä kansa on uppiniskainen, anna anteeksi meidän pahat tekomme ja syntimme ja ota meidät omiksesi.
2 Moos. 34:9

Kun kohtaamme elävän Jumalan, kohtaamme myös omat puutteemme ja syntimme todellisina ja kipeinä. Joudumme sanomaan toistuvasti Mooseksen sanoin: ”Jos edelleen tahdot osoittaa minulle armosi.” Jumalan sanan vakavasti ottava joutuu myöntämään niin sydämen asenteen kuin tekojenkin jäävän puutteellisiksi. Oman elämän parantaminen on aina suhteellista, ja uskokin kestää vain armosta, kun todelliset koettelemukset kohtaavat. Mitä meillä olisi, mitä emme olisi lahjaksi saaneet? Mitä meillä olisi, mitä emme olisi saaneet ainoastaan Jumalan hyvästä tahdosta? Mitä jäisi käteen, jos uskomme ja elämämme olisi omassa varassamme? Kuten Moosekselle, Jumala sanoo tänään myös meille: ”Herra, Herra on laupias Jumala, hän antaa anteeksi. Hän on kärsivällinen, ja hänen hyvyytensä ja uskollisuutensa on suuri.” (2 Moos. 34:6) Siksi me kestämme, pääsemme perille.

Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä huolta vailla.
© Juha Vähäsarja & Perussanoma Oy