Jotta kukaan ei jäisi hengellisesti heitteille kasteen jälkeen

Haastattelussa pyöreitään pian juhliva lapsityöntekijä Juhani Seppänen

Juhani Seppänen syntyi Oulussa 8. heinäkuuta 1948  – siis vain muutamaa päivää vaille 70 vuotta sitten. Täten tulevana sunnuntaina Kellonkartano pukeutuu juhla-asuunsa, kun Seppänen juhlistaa niin pyöreitä vuosiaan kuin elämäntyötään lasten parissa Kartanon kirkon yhteydessä pidettävässä pyhäkoulukonsertissa. Juhlapaikan valinta oli Seppäselle helppoa, sillä hän haluaa konsertin kautta antaa tunnustusta Kellonkartanon pitkälle pyhäkouluperinteelle. Edelleen Kellonkartanossa järjestetään joka sunnuntai saarnan yhteydessä pyhäkoulu.

− Kellonkartanon pyhäkoulutyö on aarre, josta kannattaa pitää kiinni, Seppänen sanoo.

Kouluvierailuilla kuin kotonaan

Kun Seppänen aloitti vuonna 1981 kouluissa vierailemisen, hän kuljetti mukanaan Kellonkartanon pyhäkoulun kuva-arkistoista koottua materiaalia. Kuvat olivat tulleet Seppäselle tutuiksi, kun hän työskenteli vuosina 1977–81 Kellonkartanon isäntänä. Kuvat ja laululeikit ovat hänen mukaansa oivallinen tapa tehdä Jeesus ja Raamattu lapsille tutuiksi.

Kouluvierailut saivat uutta vauhtia, kun vuonna 2000 Seppänen ryhtyi viemään kouluihin Aili Konttisen ja Martti Simojoen kirjoittamaa sekä Maija Karman kuvittamaa Ystävä sä lapsien -kirjaa, johon on koottuna keskeisimmät Raamatun kertomukset. Kirja on uudistettu versio Seppäsen kouluaikaisesta Ystävä sä lapsien: alakansakoulun raamatunhistoria -koulukirjasta. Vuosien 2000–2007 aikana kirjaa jaettiin koululaisille yhteensä 20 700 kappaletta. Seppäsen oma kirja Jumalan kämmenellä puolestaan ilmestyi vuonna 2009, ja sitä on jaettu tähän mennessä koululaisille noin 30 000 kappaletta.

Seppänen jäi eläkkeelle Suomen Raamattuopiston Säätiön palkkalistoilta vuonna 2011. Työ kuitenkin jatkuu edelleen vapaaehtoisena lapsityöntekijänä, sillä Seppänen vierailee kouluissa mahdollisuuksien mukaan. Työnsä jatkamisessa häntä motivoivat Jeesuksen sanat (Luuk. 9:48): Joka minun nimessäni ottaa luokseen tämän lapsen, se ottaa luokseen minut. Ja joka ottaa minut luokseen, ottaa sen, joka on minut lähettänyt. Se teistä, joka on kaikkein pienin, on todella suuri.

− Jeesuksen sanoissa piilee Jumalan salaisuus, jota me emme ihmisjärjellä pysty käsittämään. Silti tai ehkä juuri sen takia minusta on aina tuntunut kouluvierailuilla siltä, kuin olisin tullut kotiin.

Jumalan kämmenellä jo syntymästä lähtien

Hengellisen lapsityön kutsun Seppänen on saanut jo äidinmaidossa, sillä hänen äitinsä oli pyhäkouluopettaja. Seppänen itse aloitti pyhäkoulun opettajana heti rippikoulun jälkeen. Kotoaan hän sai vahvan kristillisen kasvatuksen; äiti opetti hengellisiä lauluja ja isä luki joka sunnuntai saarnakirjaa, sillä perhe ei pitkän välimatkan takia pystynyt osallistumaan jumalanpalvelukseen.  

− Olen saanut asua Jumalan kämmenellä jo elämäni ensimmäisestä päivästä alkaen. Syntymäpäiväni on samalla myös kastepäiväni. Sairaalaan oli nimittäin kutsuttu pappi hätäkastamaan pienet keskosvauvat, ja äitini pyysi papilta, että tämä kastaisi samalla myös minut, Seppänen sanoo.

Jumalan kämmenellä on ollut turvallista matkata elämän taipaleella. Seppänen luottaa siihen, että elämän päivät ovat Jumalan käsissä. Konkarilapsityöntekijällä riittää kuitenkin edelleen unelmia ja haaveita:

− Olisi hienoa saada Jumalan kämmenellä -kirjasta värikuvapainos ja nähdä sen leviävän niin kouluissa kuin seurakunnissa kulovalkean tavoin. Niin kukaan ei jäisi hengellisesti heitteille kasteen jälkeen vaan saisi katsella Jumalan suuri tekoja Vapahtajassamme Jeesuksessa, Seppänen sanoo. 

Teksti ja kuvat: Karoliina Rauhio-Pokka